Näin sut ensimmäistä kertaa. Enkä tiennyt miten oikeen reagoisin sinuun, jokin sinussa vain aiheutti valtavan kuohun sisälläni. En tiennyt mitä se oli, ennenkuin meistä tuli ystäviä. Olit salaperäinen, arvoituksellinen. Olit se nuori mies jonka sisällä on jokin asia, mikä vetää minua lähemmäs.
Jokin sinussa näkee suoraan minun lävitseni, jokin sinussa pääsee kaivautumaan ajatuksiini. En voi valehdella sinulle. En pysty esittämään, en olemaan. Ja se saa minut tuntemaan oloni turvalliseksi.
Usein iltaisin minun tekisi mieli huutaa puhelimessa sinulle kuinka tarvitsen sinua. Kuinka tahdon itkeä olkapäähän kuin pikkusisko. Minä tiedän, sinulla on sisällä jokin asia. Sinulla on myös hankala menneisyys. Sinä peität jotain sisällesi ja hymyn taakse niinkuin minäkin.Hämmennyin, sinähän olet kuin minä.
Ja minä vaistosin sen.
Ihan kuin olisin löytänyt kadonneen kaksoseni
En ymmärrä, sun blogaukset saa mut tuntemaan aina kylmiä väreitä. Sun sanat, niin kauniita, niin puhtaita, niin paljon kaikkea ihanan rohkeaa. Ja mä vain toivon että tulisit pääsemään vielä eroon omista vaikeista ongelmistasi. Paljon rakastavaa lämpöä ja voimaa sinulle. <3
VastaaPoistaTää oli kaunis.
VastaaPoistaTosi kauniisti kirjotettu. <<3
VastaaPoista