Its like that

Minä katson ikkunasta pihalle,
päivä paistaa silmieni edessä, 
mutta se ei pääse sisälle sieluuni asti sytyttämään valoa. 
Päivät vaihtuvat yöksi,
istun ikkunassa ja odotan. 
Kirjoitan pari viestiä, 
muutama kyynel tipahtaa. 

Vilkaisen peiliin, 
mutta peilikuvakin on jo harhaa.
Minä uin savussa mustassa,
se ahdistaa kuin liekit palavassa talossa yrittäen löytää ulospääsyä.
Joku kutsuu minua nimellä,
mutta olen liian väsynyt reagoimaan
Vuoristorata ilman jarruja sisälläni jatkaa matkaansa,
joka kierroksellaan se törmää sydämeni ahtaisiin seinämiin

Minua sattuu,

ja itken uudelleen

Ikävöin